Isä oli ostanut pienimmän purjeveneen mitä voi kuvitella olevan. Mentiin katsomaan sitä satamaan ja siinä oli kyllä ihmettelemistä, kun se ei meinannut ylettää edes laiturille. Oltiin kaiken lisäksi tosi huonoja purjehtimaan, se purje ei vaan toiminut. Kerran uskallettiin vähän kauemmas kokeilemaan uutta venettä. Vesi oli tosi syvää ja ihanan tummansinistä. Purjehdittiin yhden kauppakeskuksen rantaan ja mentiin käymään mäkkärissä. Nähtiin siellä jotakin vanhoja tuttuja ja juteltiin aikamme.
Sitten jatkettiin matkaa Thaimaahan, jonne oli tarkotus mennä töihin matkaoppaaksi. Tutkin siellä sitten yhtä syvää järveä ja uin läheiselle saarelle. Vesi oli siellä saarella ihanan kirkasta, muualla aika sameaa. Sinne tuli sitten söpöjä kaloja, joista yksi olikin pikkuinen hai joka puraisi sormesta palasen irti. Haava vuoti sen verran paljon, etten pystynyt enää uimaan takaisin ja piti jäädä saarelle yöksi. Lisäks niitä haita keräänty yhä enemmän siihen kirkkaaseen veteen. Kiipesin nukkumaan aprikoosipuuhun, tuoksu oli aivan ihanaa ja ne aprikoosit oli valtavan isoja, erivärisiä ja hyvin herkullisia.
Aloitin sitten työt matkaoppaana ja mentiin asiakkaiden kanssa risteilylle, ei tosin isäni veneellä vaan valtavalla laivalla. Oltiin keskellä suurta järveä ja kapteeni tulee sanomaan että meidän pitää palata satamaan, koska suuri teollisuusrakennus palaa kauempana ja tarvitsee sammutusapua. Satamassa oli kaaos kun tulimme perille, laivat olivat ajaneet ihan minne sattuu, osa toistensa kyljistä sisään ja osa karille. Yhdenkin laivan perä meinasi osua oman laivaamme, muttei onneksi osunut. Jouduimme jättämään laivan vähän kauemmaksi satamasta ja kiipesimme rantaan eri veneiden ja laivojen päältä. Menimme sitten auttamaan sammutustöissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti